Sosiaalisuus on olennaisen tärkeää aivojen hyvinvoinnille, mutta ihmissuhteet voivat parantaa kokonaisvaltaista terveyttä kaikissa elämänvaiheissa – varsinkin murrosikäisillä ja nuorilla aikuisilla. Ihmiset, joilla on hyvät ihmissuhteet ovat myös terveempiä. Verensokeri ja tulehdusarvot ovat matalampia ja vyötärönympärys kapeampi. Vaikutus on niin voimakas, että eristäytyminen on verrattavissa liikunnan puutteeseen. Tämä käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.
Sosiaalinen eristäytyminen todettiin erityisen haitalliseksi 12–18-vuotiaille nuorille ja eläkeikäisille. Murrosikäisillä eristäytymisen terveysvaikutukset ovat verrattavissa liikkumattomuuteen ja eläkeläisillä vaikutus on diabetestakin vahingollisempaa. Murrosikäisten aikuistuessa sosiaaliset verkostot vaikuttavat edelleen terveyteen. Mitä vahvemmat verkostot teini-ikäisellä on sitä terveempi hän on 20–30-vuotiaana. Verkoston koolla on kaikkein merkittävin vaikutus nuorten aikuisten ja yli 50-vuotiaiden terveyteen.
Eristäytyminen on yhtä vahingollista terveydelle kuin liikunnan puute sekä jotkin sairaudet!
Sosiaalisen verkoston koolla ei ollut puolestaan vaikutusta 30–50-vuotiaiden terveyteen. Tässä iässä ihmisillä on eniten vuorovaikutussuhteita elämänsä aikana, joten ihmissuhteet voivat olla myös merkittävä stressin lähde. Tällöin verkoston laadulla onkin suurempi merkitys kuin laajuudella.
Tutkimustulosten perusteella nuoria ja nuoria aikuisia tulisikin yhtä lailla rohkaista rakentamaan laajoja sosiaalisia verkostoja ja kehittämään vuorovaikutustaitojaan kuin syömään terveellisesti ja harrastamaan liikuntaa.