Oletko sopivan rasvainen?

Oletko sopivan rasvainen?

posted in: Blogi, Vieras, Yleinen | 0
Autuutta aivoille -sivuston vieraskynäilijä Marja Ruuti, on laillistettu ravitsemusterapeutti ja ravitsemustieteen maisteri, joka on työssään perehtynyt erityisesti aivojen ja maksan terveyteen. Marja vastaa Aivoautuuttaja®-koulutuksen ravintoluennoista ja on yhdessä Raija Kivimetsän ja Katja Keräsen kanssa kirjoittanut Parasta aivoillesi -kirjan. Lisäksi hän on kirjoittanut kaksi maksan terveyteen liittyvää kirjaa. Marja on myös mukana Helli maksaasi -verkkokurssin tekijätiimissä. Marjan kotisivut ovat: www.marjaruuti.fi.

 

Aivot voivat hyvin, kun ovat täynnä rasvaa, maksa sen sijaan tuhoutuu rasvatulvasta. Aivojen kuiva-aineen rasvapitoisuus on 60 %, mutta maksa voi huonosti, kun sen rasvapitoisuus ylittää 5 %. Aivot saavat hyvät rasvansa erityisesti kalaöljystä, ja sama öljy auttaa maksaa pysymään rasvattomana. Maksa taas rasvoittuu tehokkaasti syömällä runsaasti sokeria. Keho ei toimi yksioikoisesti.

Hyvä verenkierto hoitaa aivoja, sillä aivot tarvitsevat runsaasti happea. Avoimissa verisuonissa virtaava veri tuo hapen ohella myös tärkeitä ravintoaineita ja poistaa kuona-aineita. Jos veressä on liikaa sokeria, se aiheuttaa verisuonten seinämiin tulehdusta, ja jos veressä on liikaa rasvoja, ne kerääntyvät tulehtuneisiin suoniin plakeiksi. Nämä saattavat tukkia koko suonen tai aiheuttaa sen seinämän repeämisen. Aivoissa tukos tai repeämä estää hapensaannin ja aiheuttaa vakavat seuraukset.

 

Maksa pitää huolta verisuonista

Verisuonten terveyteen tarvitaan hyvin toimiva maksa, sillä maksa huolehtii veren sokerin ja rasvojen tasapainotuksesta. Jos vyötärönseudulla on liikaa rasvaa, rasvoittuu myös maksa, mikä estää normaalin sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan. Rasvoittuneessa kehossa sokeria verestä soluihin siirtävä insuliini ei toimi, ja vereen kertyy sokeria tulehduttava määrä. Maksassa sokeriylimäärä muuttuu rasvaksi, joka siirtyy osittain verta kuormittamaan, osittain rasvoittaa maksasoluja.

Kehon rasvoittuminen on uusi normaali. Finterveys2017-tutkimuksen mukaan kolme neljäsosaa suomalaisista miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista on ylipainoisia. Silloin painoindeksi on 25-30, ja ihminen voi olla täysin hyvinvoiva tai sairas, paino ei ole määräävä, mutta vaikuttaa merkitsevästi. Joka neljäs nainen ja mies on lihava (painoindeksi yli 30), ja heillä liikapaino aiheuttaa vääjäämättä ongelmia ja elämänlaadun heikkenemistä.

Ylipaino ei ole ulkonäkökysymys, jokainen saa olla ihan oma itsensä, laiha tai pyöreä tai jotain siltä väliltä. Mutta ylipaino on terveyskysymys. Mieti onko painosi sinulle hyvä – mittarina toimivat virkeys, jaksaminen, liikkumisen helppous, terveys ja vyötärönympärys. Vaakaa et tarvitse.

 

Mittanauha terveysmittariksi

Selvintä viestiä kehonpainon ja terveyden yhteydestä saa mittaamalla vyötärönympäryksen. Jos se on naisilla yli 80 cm ja miehillä yli 90 cm, on sisäelinten ympärille kertynyt turhan paljon rasvaa ja on vaarana, että maksakin rasvoittuu. Kannattaa miettiä, miten vyötäröä saisi kavennettua, ja tässä vaiheessa varsin kohtuulliset ruoka- ja liikuntatottumusten muutokset poistavat ylimääräisen rasvan.

Jos naisen vyötärö ylittää 90 cm ja miehen 100 cm, voi tätä riskilukemaa pitää jo osoituksena maksan rasvoittumisesta. Silloin vyötärön kaventamiseen ja maksarasvan poistoon on painavat syyt. Vaikka maksan rasvoittuminen ei alkuun ole sairaus vaan kehon epänormaali tila, se tuo mukanaan ikäviä seurauksia, jotka todellakin saa ehkäistyä rasvan poistolla.

Finterveys2017-tutkimus kertoo, että sekä miesten että naisten keskimääräinen vyötärönympärys hipoo riskilukemia. Ei siis ihme, että rasvamaksaan liittyvät sairaudet yleistyvät: metabolinen oireyhtymä, kakkostyypin diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, maksatulehdus ja pahimmillaan aivohalvaukset, maksakirroosi ja -syöpä.

Jos voisit avata vatsaltasi vetoketjun ja näkisit keltaisen rasvan ympäröimän suoliston, rasvaan tukehtuvan haiman ja rasvan kellastaman maksan, ryhtyisit varmasti toimeen sisäelintesi pelastamiseksi. Tee se, vaikka et näe, jos epäilet, että vatsaontelosi on täynnä tulehtuneita rasvasoluja.

 

Rasvamaksa näivettää aivot

Rasva haittaa maksan elintärkeitä tehtäviä ja koko aineenvaihdunta kärsii, mutta hälyttävintä on tieto rasvamaksan vaikutuksista aivoihin.

Arvostetussa tiedelehdessä julkaistu tutkimus kertoo, että ei-alkoholiperäiseen rasvamaksaan liittyy selvästi normaalia pienemmät aivot. Aiemmin vastaava muutos on yhdistetty diabetekseen ja lihavuuteen, mutta nyt näistä riippumatta maksan rasvoittumiseen.

Ennestään tiedetään, että rasvamaksan pahin ja hiljalleen yleistyvä seuraus kirroosi aiheuttaa lopulta aivotoiminnan loppumisen, joten rasvamaksan vaikutuksen ulottuminen aivoihin on ymmärrettävä. Kirroosi on onneksi vielä harvinainen, mutta aivosumu hyvinkin tavallinen rasittuneen maksan oire.

 

Rasvamaksan hävitys onnistuu

Alkoholiin liittymätön rasvamaksa on yli neljäsosalla suomalaisista, mutta maksan rasvasta pääsee eroon. Ei ole yhtään hyvää syytä kantaa rasitteenaan rasvamaksaa, mutta on monta hyvää ja motivoivaa syytä tehdä kerran se ponnistus, että vapauttaa arvokkaat maksasolunsa rasvataakasta. Se on helpompaa kuin luulisi, eikä edellytä nälkäkuureja tai hikilenkkejä.

Painon pudotessa rasva lähtee ensimmäiseksi maksasta, ja rasvamaksaan liittyvät verensokeri- ym. ongelmat alkavat kadota. Jo kolmen kilon laihdutus poistaa maksan rasvasta 25 %. Jotain on tietenkin muutettava, jos nykyiset elämäntavat ovat synnyttäneet ongelman, mutta usein suurin este muutoksessa on stressi ja aloittamisen vaikeus. Sen esteen ylittämiseen kannattaa panostaa, ja sitten alkaa lisääntyvä virkeys kannatella eteenpäin ja elämästä tulee iloisempaa ja keveämpää.

Jos kaipaat enemmän virkeyttä elämääsi tai tiedät maksasi ja kehosi kaipaavan uudistumista ja keventymistä, etsi sopiva keino ryhtymisrajoitteen purkamiseen. Olisiko se Helli maksaasi -verkkokurssi, joka usean viikon ajan ylläpitää innostusta, auttaa purkamaan stressiä ja antaa ison valikoiman täsmävälineitä maksan hyvinvoinnin tukemiseen? Maksan helliminen on tärkeää kaikille, sillä maailma myrkkyineen kuormittaa jokaisen maksaa.

 

Lähteitä:
Koponen P. et al. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa FinTerveys 2017-tutkimus. Raportti 4/2018. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos.
Käräjämäki, A. Non-alcoholic fatty liver disease (NAFLD): perspectives to etiology, complications and lipid metabolism. Väitös. Oulun yliopisto 2017
Weinstein G. Association of Nonalcoholic Fatty Liver Disease With Lower Brain Volume in Healthy Middle-aged Adults in the Framingham Study. JAMA Neurol. 2018 Jan 1;75(1):97-104.