Kevätväsymys on kaamosrasituksen serkku

Kevätväsymys on kaamosrasituksen serkku

posted in: Blogi, Yleinen | 0
Kevät tulee ja valo lisääntyy vauhdilla. Kaamosrasituksesta oireilevat tuntevat nahoissaan olonsa kohentuvan. Moni tuntee heräävänsä henkiin ja on kiitollinen, että taas on yksi pitkä ja pimeä aika takanapäin. Samaan aikaan osa väestöstä alkaa tuntea nahoissaan valon väsyttävän vaikutuksen. Olo on nuutunut ja tosi uupunut.

 

Keskuskello sekoilee rytmistään

Se tiedetään, että kaamosrasitus johtuu aivojen sisäisen keskuskellon rytmihäiriöstä, mutta mikä on keväisen väsymyksen taustalla?

Tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo, että kevätväsymys on melko yleistä ja siinä on niin ikään kyse aivojen sisäisen keskuskellon rytmihäiriöstä. Kaamosrasittuneilla yöuni on höttöistä ja katkonaista ja tuppaa pitenemään siksi, että valoa on aamuisin liian vähän. Uni jää vajaaksi eikä oikein virkistä.

Kevätväsymyksessä kyse on saman ilmiön toisesta puolesta, kaamosrasituksen serkusta. Väsymys johtuu univajeesta mikä taas johtuu siitä, että valoa on illalla liikaa.

– Valoisat illat houkuttelevat aktiivisuuteen ja lykkäävät nukkumaan menoa mikä taas osaltaan johtaa univajeeseen ja väsymykseen päivällä, Partonen toteaa.

 

Kevätväsymys

 

Kaamosrasituksesta kärsivät hyötyvät tunnetusti sarastusvalon ja kirkasvalon käytöstä. Kevätväsymyksestä kärsiville Timo Partonen suosittelee myös samoja keinoja tosin kuuriluonteisesti.

– Sarastusvaloa ja kirkasvaloa on hyvä käyttää aamuvalaistuksen lisäämiseen, jotta unirytmi saadaan säännöllistymään. Jo kuudes tai seitsemäs valoaamu auttaa. Kirkasvaloa voi kokeilla viitenä peräkkäisenä aamuna.

Jos yöunet kaikesta huolimatta jäävät liian vähäiseksi ja päivällä väsyttää, avuksi voi ottaa päiväunet ja ne voidaan laskea nukkumiseen mukaan. Päivänokosten pituus ei kuitenkaan saisi ylittää 20 minuuttia.

 

Kaamosrasittuneen uni paranee

Kun kevät tulee, kaamosrasittuneiden höttöuni muuttuu tiiviimmäksi ja heidän sisäisen keskuskellonsa rytmi säännöllistyy. Kun uni tiivistyy, pienempikin unimäärä on virkistävämpää kuin syksyn ja talven katkonainen ja huonolaatuinen uni. Lisääntyvä valo siis tasapainottaa kaamosrasittuneen kehon oikeaan kuosiin.

Vaikka nukkuminen on elintärkeää hyvinvointimme ja terveytemme kannalta, nukkumisesta ei kuitenkaan pitäisi tehdä suorittamista Partonen muistuttaa.

 

– Yöunen riittävä määrä on yksilöllistä. Joillekin riittää 6 tuntia, toinen tarvitsee 9 tunnin unet. Paras mittari on oma kokemus eli se miten virkeänä herää ja miten virkeänä pysyy päivän mittaan.

 

Oman riittävän unimäärän voi mitata lomalla. Silloin saa myös selville onko aamuvirkku vai yökukkuja. Voi kuulostella itseään ja havainnoida missä vaiheessa luonteva väsymys iskee. Oikea unen pituus löytyy luonnollisesti, ilman herätyskelloa heräämällä.

 

– Paria ensimmäistä yötä lomalla ei kannata laskea mukaan, sillä tuolloin vielä nukutaan korvausunta aiemmista univajeista, Partonen tähdentää.

 

Kevätmasennus kannattaa ottaa vakavasti

Murto-osa väestöstä kärsii keväisin toistuvasta masennuksesta. Syynä on valoisuuden ja aurinkoisten päivien lisääntyminen. Valo aiheuttaa osalle ahdistusta, unettomuutta ja jopa fyysisiä kipuja. Jos kärsii muutenkin masennuksesta, lisääntyvä valo voi pahentaa oireita ja mieli painuu entistäkin matalammalle. Myös todellisuudentaju voi hämärtyä.

Jos valo tuo tullessaan yllättäen ylikierroksilla käymistä, unettomuutta tai ruokahalun katoamista, kyse voi olla vakavasta sairaudesta: kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, vakavasta masennuksesta tai psykoottisesta häiriöstä. Tällöin on syytä hakeutua välittömästi lääkäriin.

 

Teksti:  Raija Kivimetsä

 

Parhaat työkalut ja ihanat vinkit kevätväsymyksen taltuttamiseen saat Parasta aivoillesi -verkkokurssilta