Älypuhelin ja lasten aivot – älykäs ratkaisuko?

Älypuhelin ja lasten aivot – älykäs ratkaisuko?

posted in: Vieras | 0

Toinen vieraskynäilijä Erja Tamminen on yrittäjä ja tietokirjailija, joka on käsitellyt sähkömagneettisen säteilyn aiheuttamia haasteita aivoille jo useissa teoksissaan. Hän on kirjoittanut seuraavat teokset: Sähköä ilmassa, 2002, toinen painos 2003, Ihmiskunta ja langaton peli, 2005, Matkapuhelinteknologia – mitkä ovat terveysriskit, 2007 ja Langaton teknologia ja terveys, 2011. Erjan kotisivut www.sahkoailmassa.fi.

Lääkärit, tutkijat ja viranomaistahot eri maissa ovat jo vuosia muistuttaneet lasten ja nuorten langattomaan teknologiaan liittyvistä mahdollisista terveysriskeistä. Päätellen nykyisten älypuhelimien ja tablettien laajamittaisesta käytöstä, tärkeä sanoma ei ole tavoittanut kohderyhmäänsä. Kaupalliset tahot sen sijaan ovat onnistuneet paremmin.

Matkapuhelinoperaattori DNA selvitti (2014) 6–12-vuotiaiden koululaisten vanhemmilta lasten puhelimen käyttötottumuksiin ja hankintaan vaikuttavia tekijöitä. Suurin osa vastaajista piti 6-7 vuoden ikää sopivana matkapuhelimen hankkimiselle. Merkittävin taustalla vaikuttava tekijä oli lasten yhteydenpito vanhempiinsa, tavoitettavuus, tuo teollisuuden hyväksi havaitsema argumentti. DNA:n selvityksen mukaan noin 90 prosenttia suomalaislapsista omistaa kännykän, ja jopa 75 prosentilla koululaisista on älypuhelin.

Älypuhelin on kallis, mutta etenkin nuoria houkutteleva. Se mahdollistaa internetyhteyden ja monia sovelluksia, kuten ladattavat pelit. Tampereen yliopiston Mobiilimuksut-hankkeessa nähtiin, että älypuhelin on syrjäyttänyt tietokoneen lasten ja nuorten arjessa. Pelit ja sosiaalinen media vievät nuorten aikaa jopa useita tunteja päivässä.

Lasten aivot herkempiä säteilylle

Todennäköisesti aniharva DNA:n kyselyyn vastanneista tuli ajatelleeksi, että älypuhelin myös altistaa mikroaaltosäteilylle tavallista peruskännykkää enemmän: Mobiilidata – WhatsApp-viestipalvelu, Twitter, Facebook, Instagram, uutiset ja muut sovellukset päivittävät tietojaan säännöllisesti älypuhelimeen. Wlan-toiminto sekä älypuhelimissa että tableteissa lisäävät altistumista. Vallitseva kehitys, älypuhelimien yleistyminen, on voimakkaassa ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että lapset ja nuoret ovat monella tavalla aikuisia herkempiä.

Lasten hermosto on kehitysvaiheessa, nestepitoisempi ja absorboi säteilyä enemmän kuin aikuisen aivot. Kallon luusto on ohuempi, läpäisevämpi ja elinikäinen altistumisaika lapsilla ja nuorilla on pidempi kuin aikuisilla. Kuitenkin lapset käyttävät samoja päätelaitteita kuin aikuiset.

Ruotsalaisprofessori Lennart Hardell julkaisi 2011 International Journal of Oncology -tiedelehdessä tutkimuksen, josta ilmeni, että niillä nuorilla, jotka aloittavat kännykän käytön teini-iässä ja jatkavat sitä yli 10 vuotta, on 4,9-kertaisesti kohonnut riski sairastua pahanlaatuiseen aivokasvaimeen, astrosytoomaan.

Professori Hardell on yksi 30 asiantuntijasta, jotka kutsuttiin Ranskan Lyoniin 2011 arvioimaan langattomien verkkojen syöpäriskiä. Maailman terveysjärjestö WHO:n alaisen syöväntutkimuslaitos IARC:n (International Agency for Research on Cancer) asettama työryhmä päättikin luokitella radiotaajuiset verkot ”mahdollisesti karsinogeeniseksi ihmiselle”, kategoriaan 2B. Kyseisessä luokassa on yhteensä 285 yhdistettä, joista monen käytölle on asetettu rajoituksia. Esimerkkeinä mainittakoon nikkeli, lyijy, pakokaasut ja matalataajuiset magneettikentät.

On merkittävää, että IARC:n päätös perustuu satoihin tieteellisiin julkaisuihin, epidemiologisiin tutkimuksiin, tai vastaavasti eläinkokeissa todennettuihin vaikutuksiin. Edellä mainituissa tutkimuksissa altistus on tapahtunut tavallisilla peruskännyköillä. Entä millainen pitäisi olla IARC:n luokitus nykyisille, enemmän säteileville älypuhelimille? Vai tiukennettaisiinko luokitusta erityisesti älypuhelinta käyttävien lasten kohdalla?

erjatamminen pieni

Rajoituksia muualla lasten kännykän käytölle

Jäin kaipaamaan Maailman terveysjärjestöltä ja IARC:ltä kaikille maailman lapsille suunnattua virallista kehotusta noudattaa varovaisuutta. Olen odottanut Euroopan Unionilta direktiiviä samasta asiasta.

Ranskan, Kanadan, Venäjän, Belgian, Israelin, Sveitsin ja Australian lapsia suojellaan suomalaislapsia enemmän, eikä yhdenvertaisuusperiaate toteudu. Kyseisissä maissa on reagoitu joko puuttumalla lapsiin kohdistuvaan mainontaan, sisällytetty koulujen opetusohjelmaan turvallisempia teknologioiden käyttötapoja, tai rajoitettu kännykän käyttämistä oppitunneilla.

Onhan meilläkin Säteilyturvakeskus, joka vuonna 2009 antoi lapsille kehotuksen noudattaa varovaisuutta, mutta kannanotosta on pidetty matalaa profiilia. Viranomaistahon olisi mielestäni aika reagoida lasten älypuhelimiin.

Kertokaa lapsillenne toistuvasti ainakin nämä asiat:
Puhu älypuhelimeen vain lyhyesti ja hyvässä kentässä, käytä aina hands free -laitetta, älä pidä kännykkää tyynyn alla tai yöpöydällä, älä pidä kännykkää taskussasi. Aseta se lentotilaan yöksi.

MOT-ohjelmassa (4.12.2014) käsiteltiin lasten älypuhelimien käyttöä. Oululainen Cellraid -yritys esitteli kännyköihin kehittämäänsä sovellusta, joka antaa yksityiskohtaista tietoa altistumisesta: säteilyn lähde, etäisyys, aika jne. Toiminto perustuu kännykkään asennettavaan ohjelmaan, joka hyödyntää laitteessa olevia antureita. Cellraid selvitti viikon ajan erään nuoren altistumista älypuhelimelle. Älypuhelimen Wlan-säteily osoittautui vaikuttavimmaksi. Nuori oli pitänyt puhelinta pääasiassa lähellä kehoaan, housun taskussa.

Säteilyturvakeskuksen laboratoriojohtaja Tommi Toivosen mukaan älypuhelimen Wlan-säteily on niin vähäistä, ettei se voi olla haitallista käyttäjälle. Toivosen perusteluna on se, että vallitsevat mikroaaltosäteilyn raja-arvot eivät suurella todennäköisyydellä ylity. Raja-arvot ovat kuitenkin vuodelta 1998, ajalta, jolloin yksikään nuori ei puhunut älypuhelimeen tai käyttänyt tablettia. Raja-arvot huomioivat ainoastaan niin sanotun lämpösäteilyn ja lyhytkestoisen altistuksen, mutta eivät kumuloituvia tai biologisia vaikutuksia. Biologisia vasteita on todettu lukuisissa tutkimuksissa. Laajassa BioInitiative-koosteessa (2012-2014), esitellään noin 4000 tutkimusta, joista 68 prosentissa löytyy jokin biologinen vaste.

Monenlaisia vaikutuksia aivoihin

Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos (THL) teki 2013 kouluterveyskyselyn, jonka mukaan sekä poikien että tyttöjen päänsärky ja silmäoireet sekä niska- ja hartiakivut ovat yleistyneet vuodesta 2004-2005. Viikottaisesta päänsärystä kärsi jopa noin 30 prosenttia peruskoulua ja lukiota käyvistä pojista ja tytöistä. THL:n kouluterveyskyselyssä ei valitettavasti selvitetty lasten älylaitteiden käyttöä, vaikka se on kansainvälisestikin tarkasteltaessa yleistä.

Kiinassa, Shanghain maakunnassa, noin 60 prosenttia nuorista omistaa kännykän, mikä on huomattavasti alhaisempi luku kuin Suomessa. Tämäkin määrä huolestuttaa Lei Zhangin tutkimusryhmää. Zhang teki (2014) haastattelututkimuksen, johon osallistui 7102 nuorta koehenkilöä. Lisääntynyt matkapuhelimen viihdekäyttö heikensi tarkkaavaisuutta nuorilla – erityisesti heillä, jotka pelasivat yli 60 minuuttia päivässä. Todettuja aivovaikutuksia on muitakin: vaikutukset uneen, Käyttäytymiseen, mielialaan, oppimiseen, aivojen välittäjäaineiden toimintaan sekä aivojen sokeriaineenvaihduntaan.

Edellä mainitut ovat enimmäkseen peruskännyköillä raportoituja tuloksia, koska tiede kulkee teknologioidenkin osalta aina ”jälkijunassa”. Vasta tulevaisuus näyttää, onko älypuhelimen hankinta lapselle, edes tavoitettavuuden ja turvallisuuden nimissä, ollut älykäs ratkaisu. Näemme myös sen, mikä on ollut valintojemme todellinen hinta.

 

Lisätietoja:

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/12/04/sateileva-sukupolvi-kasikirjoitus

http://www.iarc.fr/en/media-centre/pr/2011/pdfs/pr208_E.pdf

http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2213879X14000583

http://avaate.org/IMG/pdf/Pooled_analysis_of_case-control_studies_on_malignant_brain_tumours_and_the_use_of_mobile_phone.pdf